Arkonttilaiset
Arkonttilaiset (Archontici) olivat gnostilainen lahko, joka toimi oli Palestiinassa ja Armeniassa 200-luvun lopulla. Lahkon nimi tulee kreikankielen sanasta archontes, joka tarkoittaa arkontteja eli hallitsijoita ja herroja. Lahkon nimi johtuu siitä, että he uskoivat Jaldabaothin pahansuovien arkonttien luoneen maailman ja hallitsevan sitä. Arkonttilaiset sanoivat, että on seitsemän taivasta, joita demiurgi Jaldabaoth ja hänen arkonttinsa hallitsevat. Seitsemännen taivaan kuningas on Sabaoth, juutalaisten Luojajumala, joka on Paholaisen isä. He pitivät arkontteja sielujen vangitsijoina, ja sanovat, että arkonttien ruokaa olivat sielut, joita ilman ne eivät voineet elää, koska sielut olivat ylhäältä ja antoivat arkonteille voimaa. He opettivat, että kun sielu on täyttynyt maan päällä tiedosta, se nousee taivaaseen ja kamppailee matkalla jokaista seitsemää arkonttia vastaan pysytelleen niiden ulkopuolella, nousten sitten kahdeksanteen taivaaseen Kaikkien Ylimmän Äidin ja Isän luo, jossa aikanaan oli syntynyt ennen laskeutumistaan alas maailmaan. He sanoivat, että Eevan kautta syntyivät Kain ja Abel, joiden välillä syntyi riita – ei suinkaan siksi, että Jumala olisi ollut suosiollisempi Abelin uhrille, kuten Raamatussa kerrotaan – vaan siksi, että kumpikin oli rakastunut siskoonsa, joka oli myöntyväisempi Abelille. Riidan lopuksi Kain tappoi Abelin.