Tietämisen nöyryys
Gnostilaisuuteen kuuluu tietämisen nöyryys: kukaan ihminen ei voi tietää Jumalan suuria totuuksia – niistä voidaan ainoastaan esittää likimääräisiä olettamuksia, joista toisia ei voi pitää toisia oikeampina. Gnostilaiset ovat sen vuoksi aina olleet valmiita ymmärtämään myös muiden uskontojen viisauksia. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on seurausta tietämisen nöyryydestä.
Gnostilaisilla ei ole erityistä pyhää kirjaa, vaan monia arvossa pidettyjä kirjoituksia. Tässä suhteessa gnostilaiset poikkeavat muun muassa juutalaisista, kristityistä ja muslimeista, jotka pitävät Raamattua tai Koraania Jumalan ilmoittamien sanojen kokoelmina. Gnostilaisten mielestä kaikki pyhät kirjat ovat ihmisten kirjoittamia ja vaikka ne olisivatkin syntyneet jumalallisen hengen vaikutuksesta, niihin sisältyy aina inhimillisen väärinymmärryksen mahdollisuus. Gnostilaiset pitävät Raamatun ja muiden pyhien kirjoitusten sisältämiä opetuksia ja elämänohjeita arvokkaina, mutta kehottavat ymmärtämään niihin sisältyvät myyttiset kertomukset ja ihmeet ainoastaan vertauskuvallisesti.
Gnostilaiset ovat aina olleet oman tiensä kulkijoita
Monet gnostilaiset ovat olleet itsenäisesti ajattelevia syvällisiä näkijöitä, joita ympäröivä yhteiskunta on pitänyt hankalina toisinajattelijoina. Yksi tällainen oli gnostilainen opettaja Merus, jonka sanotaan 1500-luvun alkuvuosina esittäneen muun muassa seuraavia kiusallisia ajatuksia:
"Jos on vain yksi Jumala, miksi on niin monta erilaista uskontoa?
Ei ole mahdollista, että kaikki uskonnot olisivat oikeassa, mutta on mahdollista, että ne kaikki ovat väärässä!"
Ei ole mahdollista, että kaikki uskonnot olisivat oikeassa, mutta on mahdollista, että ne kaikki ovat väärässä!"