Gnostilainen Riitti on esoteerinen oppimisympäristö

Gnostilainen Riitti on syvähenkinen esoteerinen opiskeluyhteisö, joka tukee jäsentensä henkistä uudestisyntymistä eli transformaatiota:

  • opettamalla gnosiksen perustuksena olevia universaaleja ja ajattomia viisauksia sekä mysteerejä pyrkien siten lisäämään jäsenten valmiuksia pohtia Jumalan ja olevaisen olemusta sekä ihmisyyttä;

  • opastamalla jäseniään nöyryyteen ja itsensä syvälliseen tuntemiseen sekä ruumiillisten halujensa ja mielensä paheiden hillintään;

  • ohjaamalla jäseniään tuntemaan sisimpäänsä kätkeytyvä jumalallinen Valo ja tulemaan tietoiseksi sielunsa jumalallisesta alkuperästä sekä ymmärtämään, että rakkaus on kaiken täyttymys, ihmiselämän tarkoitus ja Jumalan laki.

Gnostilaisen Riitin läpikäyminen ei tee kenestäkään valaistunutta täydellisen hyvää ihmistä. Sen voi tehdä vain ihminen itse – ja harva siinä onnistuu yhden ihmiselämän aikana. Riitti ainoastaan antaa jäsenilleen työkaluja itsensä kehittämiseen välittämällä ikivanhoja gnostilaisia opetuksia ja kannustamalla jokaista itse ajattelemaan ja peilaamaan niitä omiin uskonkäsityksiinsä ja maailmankatsomuksiinsa. Riitin asteet eivät tarjoa valmiita vastauksia, vaan tienviittoja kunkin etsijän omalle polulle – viitteitä elämän tarkoituksen löytämiseen ja oman elämän suuntaamiseen. Jokaisen on löydettävä vastaukset itse omasta sisimmästään. Riitti tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti henkisiin kysymyksiin ja mysteereihin. Tarkoituksena ei ole käännyttää ketään gnostilaiseen uskoon, vaan jokainen saa pitää omat uskonkäsityksensä. Jos Riitti johonkin pyrkii käännyttämään, niin hyviin ajatuksiin, sanoihin ja tekoihin sekä uskonnolliseen suvaitsevaisuuteen.

Riitti on sarja mystisiä opetuksia ja vihkimyksiä, jotka viitoittavat hitaasti etenevän polun kohti sisäistä eheytymistä ja olevaisen ymmärtämistä. Riitin Mestarien johdattelemana edetään polulla kiireettömästi vaeltaen. Opetusten ja vihkimysten pohdiskelu yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa avaavat etsijän tietoisuutta, helpottavat vanhasta luopumista sekä tuovat mieleen tyyneyttä, joka pohjustaa henkistä kasvua.


Riitti koostuu yhdeksästä asteesta, joista viisi ensimmäistä on opetusasteita ja neljä ylintä vihkimysasteita. Asteiden lukumäärä viittaa mystiseen ”Elämänpuuhun”, jota esittävässä symbolisessa kuviossa yhdeksän alimman sefiran on kuvattu johtavan ylimpään ”Kruunuun” – puhtaaseen tietoisuuteen eli gnosikseen.

 

Viisi opetusastetta voi periaatteessa saada kuka tahansa Gnostilaisen Seuran jäsen. Ne muodostavat johdannon vihkimysasteisiin, joista voivat päästä osallisiksi vain ne, joilla on edellytyksiä ja omakohtaista kiinnostusta ryhtyä gnostilaisiksi opettajiksi.  

 

Pentagrammi eli viisikanta on ikivanha gnostilainen symboli, joka viittaa ihmisen maalliseen elämänpolkuun. Se on mystisen polun vertauskuva myös Gnostilaisessa Riitissä. Viiden opetusasteen puitteissa edetään vertauskuvallinen polku pentagrammin viiden sakaran viitoittamana.

 

Opetusasteet


Gnostilaisen Riitin viiden opetusasteen nimitykset kuvaavat niiden opetussisältöjä:

1° = Jumalan eli Kaikkeuden Tietoisuuden aste
2° = Rakkauden aste
3° = Yhteyden aste
4° = Sielun aste
5° = Tekojen aste

Kussakin asteessa perehdytään gnostilaisiin opetuksiin muinaisaikaisin tavoin - sen mukaan kuin niistä on säilynyt tietoja. Vapaamuotoiset keskustelut vanhempien jäsenten kanssa täydentävät kunkin asteen opetuksia.

 

 

Gnostilaisen Riitin juuret ulottuvat antiikin aikoihin asti

 

Gnostilaiset riitit ovat syntyneet ennen ajanlaskumme alkua ja ne pohjautuvat muinaisen Egyptin mysteerikultehin sekä antiikin filosofien ja vanhojen gnostilaisten mestarien opetuksiin. Riitit ovat aina olleet gnostilaisuuden näkymätön osa.

Vahaisimmat tietomme gnostilaisista riiteistä perustuvat kirkkoisien kirjoituksiin toiselta vuosisadalta. Ensimmäinen maininta gnostilaisista riiteistä löytyy Lyonin arkkipiispa Irenaeuksen noin vuonna 180 laatimasta kirjoituksesta "Libros Quinque Adversus Haereses", jossa hän kuvaa gnostilaisten kristittyjen salaisia opetuksia ja gnosiksen eli ymmärryksen vastaanottamiseen liittyvää salaista lunastus-sakramenttia (kr. apolytrosis). Kyseinen gnostilainen riitti eli sakramentti perustui Valentinoksen noin vuonna 140 esittämiin opetuksiin, joissa keskeisenä oli "kaikkeuden syvyyden" tunnistaminen. Irenaeuksen mukaan riitin tunnustuksessa sanottiin muun muassa seuraavaa: "Olen ennalta olleesta Isästä tullut lapsi. … Olemukseni on peräisin Häneltä, joka on ollut ennalta, ja palaan takaisin paikkaani, josta olen tullut".

 

Merkittävä kirkollinen johtaja ja kirjailija Tertullianus kertoo vuonna 206 ilmestyneessä kirjoituksessaan "Adversus Valentinianos" ("Valentinolaisia vastaan") gnostilaisten vihkiytymisriiteistä muun muassa seuraavaa: "He vaativat pitkän vihkiytymisen ennen kuin ottavat ketään jäsenekseen, jopa viiden vuoden opetuksen mestarioppilailtaan, jotta he voivat koulia heidän näkemyksensä lykkäämällä täyden tiedon saamista ja ilmeisesti näin lisäämällä heidän mysteeriensä arvoa suoraan verrannollisena itse kehittämäänsä kaipaukseen. Sitten seuraa salassapitovelvollisuus ...".

 

Egyptistä Nag Hammadin kaupungin läheltä vuonna 1945 löytyneet tekstit tarjosivat ensimmäisen kerran luettavaksi alkuperäiskirjoituksia gnostilaisista riiteistä. Yksi gnostilaista riittiä kuvaava Nag Hammadin teksti on nimeltään "Allogenes", jossa päähenkilö kuvaa, kuinka hän voitti pelon ja tietämättömyyden ja nousi ylös Jumalan esoteeriseen valtakuntaan. Allogenes kertoo kirjoittaneensa kaiken muistiin, "niiden vuoksi, jotka ovat sen arvoisia". Näin ollen käytettävissämme ovat yksityiskohtaiset ku­vaukset ja ohjeet niistä vihkiytymistekniikoista mietis­kelyineen, rukouk­sineen ja hymneineen, joiden avulla silloiset gnostilaiset katsoivat voivansa saavuttaa itsetuntemuksen ja sisäisen jumalallisen voiman tuntemisen.

 

Suurinta osaa gnostilaisen riitin opetuksista ja hengellisistä harjoituksista ei koskaan ole kirjoitettu muistiin, koska kaikkea ei ole haluttu saattaa "ei-täysi-ikäisten" luettavaksi. Gnostilaiset opettajat pitivät sa­laisimmat tiedot itsellään ja opettivat niitä ainoastaan suullisesti varmistuttuaan ensin jokaisen kokelaan sopivuudesta tiedon vas­taanottamiseen. Tämä menettely vaati opettajilta hen­kilökohtaisen vastuun ottamista jokaisesta, tarkkaan valikoidusta oppilaastaan. Oppilaalta puolestaan tällainen menettely vaati useita vuosia kestävän paneutumisen.

 

Varhaista gnostilaisuutta tutkinut amerikalainen uskontotieteilijä, professori Elaine Pagels toteaa gnostilaisten vihkimysriiteistä, että pitkiä aikoja vaatinut valmen­tau­tu­minen ylempiin asteisiin vetosi ilmeisesti ainoastaan harvoihin. Näin oli hänen mielestään asian laita myös buddhalaisuudessa, jossa korkeimpien tasojen tavoittelu kiinnosti niin ikään vain harvoja.

Pagels toteaa gnostilaisen riitin luonteesta, että vaikka gnos­tilaisuuden pääajatukset viehättivät suuria joukkoja, niin gnostilaisuudessa sisäisen ju­maluuden löytämiseksi vaadittu perusteellinen paneutuminen ja pitkä harjoitusohjelma rajoittivat uusien jäsenten saamista. Niinpä gnostilaisuudesta ei ollut massojen uskonnoksi eikä se kyennyt kilpailemaan katolisen kir­kon kanssa, joka vaati vihkiytyneiltä ainoastaan uskon yksin­kertaisten perusoppien tunnustamis­ta.

 

Manikealainen veljeskunta


Manikealainen veljeskunta täydensi ajanlaskumme ensimmäisten vuo­sisatojen kuluessa gnostilaista riittiä omalta osaltaan. Manikealaisuuden opettajia sanottiin "valituiksi" ja heidän seuraajiaan "kuulijoiksi". Valitut toimittivat uskonnollisia rituaaleja, tekivät lähetystyötä ja opettivat uskontoa kuulijoille. Kuulijat vuorostaan tukivat valittuja aineellisesti. Valittujen oli noudatettava kolmea sinettiä: "Suun sinettiä", joka tarkoitti totuutta, "Käsien sinettiä", joka tarkoitti väkivallattomuutta ja "Rinnan sinettiä", joka tarkoitti siveyttä. Valittujen tuli lisäksi kieltäytyä lihan syönnistä ja viinin juonnista sekä antaa köyhyyslupaus. Kuulijoilta ei vaadittu näitä sinettejä eikä rajoituksia. Veljeskunnan ryhmiä toimi eri puolilla Aasiaa ja Eurooppaa yli tuhannen vuoden ajan.

 

Manikealaisen veljeskunnan riiteissä oli yhdeksästä tasoa, joista viisi alinta annettiin "Kuulijoille" ja neljä ylintä "Valituille". Tasojen nimet alimmasta ylimpään olivat seuraavat:


1. Kokelas
2. Oppilas
3. Noviisi
4. Veli/Sisar
5. Viisas


6. Pyhä Valittu
7. Vanhin Valittu
8. Valistunut Valittu
9. Mestari Valittu.

 

Näiden yläpuolella oli vielä veljeskunnan johtaja, josta käytettiin nimitystä "Imaami".

 

Miksi juuri yhdeksän astetta? Ehkä vastaus löytyy ikiaikaisesta mystisestä "Elämän puusta". Tässä symbolisessa kuviossa yhdeksän alimman sefiran on kuvattu johtavan ylimpään "Kruunuun", joka edustaa kaikkein korkeinta, puhdasta tietoisuutta ja gnosista.

 

Meruslainen Riitti


Perimätiedon mukaan manikealais-gnostilainen veljeskunta olisi aina 1500-luvulle saakka ollut elossa Krimin niemimaan etelärannikolla, jossa tuolloin asui gootteja. Kerrotaan, että veljeskunnan Valituksi olisi vuonna 1506 vihitty saksalainen mystikko, joka vihkimyksessä otti nimekseen Merus (lat. merus = puhdas, sekoittamaton). Tarinan mukaan Merus koki pian vihkimyksensä jälkeen Krimin Forosin kaupungin lähistöllä sarjan uskonnollisia näkyjä, joiden pohjalta hän tunsi saaneensa tehtäväkseen manikealais-gnostilaisen opetusriitin perustamisen. Tästä on kerrottu Meruksen kirjassa, joten en käy tässä toistamaan näitä tarinoita.

 

Perimätiedon mukaan riitin painopiste siirtyi syntysijoiltaan Krimiltä vähitellen länteen. Laajimmillaan 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa riitin mesta­reita sanotaan olleen muutamia kymmeniä ja heillä yhteensä muutamia satoja kuulijoita. Perimätiedon mukaan mestareita on toiminut ainakin Odessassa, Moldovassa, Transilvaniassa, Böömissä ja Saksissa. Jossain vaiheessa vanhinta mestaria alettiin kutsua suurmestariksi. Mestareiden nimistä ei ole säilynyt mitään tietoja, ei edes suurmestareiden nimiä tiedetä. Sittemmin Riitin kannatuksen sanotaan vähitellen alkaneen hiipua. Nykyisin tämä gnostilaisen riitin haara on voimissaan enää vain Suomessa.

 

Gnostilainen Riitti aloitti Suomessa 2009

 

Gnostilainen Riitti Suomessa edustaa ns. meruslaista riittiä. Sen ensimmäinen konventti Suomessa pidettiin Vantaalla 1.12.2009, jolloin 1°:en sai kolme henkilöä. Tähän mennessä asteita on saanut yhteensä 131 henkilöä, joista miehiä on ollut 90 ja naisia 41.

Suomessa toimii neljä domusta, jotka Mestariensa johdolla kokoontuvat konventteihin astetyötä varten.

Konventteja on yleensä kerran kuussa. Helsingissä (Uudenmaankatu 33) konveitit järjestetään sunnuntaisin klo 14-18 ja Vantaalla Myyrmäessä (Liesitori 1 A) lauantaisin klo 11-15.

Konventit kestävät yleensä kolmisen tuntia, minkä jälkeen on yhteinen noin tunnin mittainen ateriahetki ja keskustelutuokio.

Tilavuokrien ja tarjoilujen kustannusten kattamiseksi peritään vapaaehtoinen osallistumismaksu (10 €). Asteen saajilta peritään lisäksi astemaksuna 10 €/aste, joka sisältää opetusaineiston.

Gnostilaisen Riitin opetussisältö on moniulotteinen


Gnostilaisen Riitin kussakin asteessa perehdytään gnostilaisiin opetuksiin käymällä Mestarin johdolla läpi vanhoja tekstejä ja vertauskuvia. Opetuksessa käytetään muinaisaikaisia muotoja - sen mukaan kuin niistä on säilynyt tietoja.

 

Gnostilaisen Riitin kussakin asteessa perehdytään gnostilaisiin opetuksiin käymällä Mestarin johdolla läpi vanhoja tekstejä ja vertauskuvia. Opetuksessa käytetään muinaisaikaisia muotoja - sen mukaan kuin niistä on säilynyt tietoja.

 

Gnostilaisen Riitin paikallista toimintayksikköä kutsutaan domukseksi (lat. domus = talo). Domusta johtaa Mestari, joka Adeptin ja muutaman muun virkailijan avustamana vastaa kaikista asterituaaleista.

 

Gnostilaisessa Riitissä kokoontumisia kutsutaan konventeiksi (lat. conventus = kokoontuminen). Asteet voidaan antaa samanaikaisesti enintään kuudelle henkilölle. Asterituaalit tapahtuvat Valmistautumishuoneessa, Mysteeritemppelissä ja Pyhässä temppelissä. Suoritettava asterituaali koostuu useasta osasta, joista kukin tarjoaa opetuksiin erilaisen näkökulman eli aspektin. Valmistautumishuoneessa annetaan alkuopetukset. Mysteeritemppelissä kohdataan ikivanhoja viisauksia ja salaisia opetuksia. sekä esitetään vertauskuvallisia legendoja ja pienoisnäytelmiä. Pyhässä temppelissä annetaan asteen juhlallinen vihkimys ja loppuopetukset. Rituaalimusiikki koostuu tunnetuista klassisista teoksista, joita soitetaan CD-levyltä.

 

Konventin lopussa osanottajat kokoontuvat yhteiselle, lähinnä kasviksista koostuvalle aterialle, jota kutsutaan nimellä ”Ferculum” (lat. ruokatarjotin). Sen yhteydessä käytävät vapaamuotoiset keskustelut vanhempien jäsenten kanssa täydentävät kunkin asteen opetuksia.

 

Gnostilaisen Riitin opetusmenetelminä ovat luennot, opetuskeskustelut, kuvaelmat ja kiertokäynnit. Luennoissa käydään läpi vanhoja tekstejä, joiden sanomaa havainnollistetaan kuvien avulla. Mestarin ja oppilaan välillä käytävissä opetuskeskusteluissa noudatetaan tuhansia vuosia vanhojen katekeesien kaavaa. Kuvaelmilla ja kiertokäynneillä esitetään vertauskuvallisesti ihmisen vaellusta hänen etsiessään ikuisia totuuksia. Jokaisella kierroksella etsijä saapuu hiukan lähemmäksi lopullista tietoa.

 

Gnostilaisen Riitin asterituaaleissa on runsaasti visuaalisia aineksia ja draamallisia jaksoja, joihin oppilaat osallistuvat aktiivisina osapuolina. Asterituaaleissa oppilas saa kohdata moninaisia hengellisiä ja moraalisia tilanteita, joista osa on melko haasteellisiakin. Näin oppilaalle tarjotaan puhuttelevia henkilökohtaisia kokemuksia.

 

Saatuaan tietyn asteen, oppilas saa myöhemmin osallistua vastaavan asteen seuraamiseen katsojana tai virkailijana, jolloin hänen aiemmat opetuksensa saavat lisää syvyyttä. Kun hän tuntee oppineensa edellisen asteen opetukset, hän saa mahdollisuuden edetä seuraavaan asteeseen.

Riittiin pääsee hakemuksesta


Gnostilaiseen Riittiin voivat pyrkiä kaikki Gnostilaisen Seuran jäsenet. Valittavat hyväksyy Suurmestari.  


Jos et vielä ole Gnostilaisen seuran jäsen, voit tehdä jäsenhakemuksesi tästä.
 

Jäsenhakemus

Tarkempaa tietoa Gnostilaisesta Riitistä löydät salasanasuojatuilta jäsensivuiltamme.